EU- ja ETA-maiden opiskelijat ovat juuri aloittaneet opintonsa Suomen yliopistoissa. Kaikki heistä saavat tutkinnon ilmaiseksi. Yliopistot alkavat periä lukuvuosimaksuja Euroopan ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta ensi vuodesta alkaen. Alaraja oli 1500 euroa.
Lähes kaikki Suomen yliopistot ilmoittivat hinnankorotuksista, joista jokainen ylitti alarajan.
Ne tarjoavat myös kilpailukykyisen hinnan muihin eurooppalaisiin yliopistoihin verrattuna. ETA:n ulkopuoliset voivat saada ilmaisen koulutuksen Pohjoismaissa. Vain Norja ja Islanti ovat vapautettuja.
Tämän vertailun perusteella koulutusohjelmien lähtöhinta Suomessa on hyvin samanlainen kuin Ruotsin tai Tanskan yliopistojen. Liiketalouden opinnot Tukholmassa tai Kööpenhaminassa ovat noin 10 000 euroa vuodessa, kun taas Tallinna on edullisempi kansainvälisille hakijoille.
Helsingin yliopisto halusi pitää hinnat ennallaan.
Vain Helsingin yliopiston maisteriohjelmat ovat akateemisen maksullisia. Nämä maksut vaihtelevat 13 000 ja 18 000 euron välillä vuodessa. Yliopiston kansainvälisten asioiden johtaja Markus Laitinen totesi, että hinnat määräytyvät globaalin kysynnän ja maksutason perusteella.
Laitinen sanoo, että Helsingin yliopisto tulee hinnoittelulla houkuttelemaan hyviä opiskelijoita. Laitisen mukaan yliopisto ei alun perin halunnut olla halvempi kuin kilpailijansa, koska se ei aina houkuttele maksavia asiakkaita.
– Alihinnoittelu ja liiallinen hinnoittelu ovat molemmat kauheita ajatuksia. Otimme tämän vakavasti ja keräsimme laajan viitemateriaalin.
Laitinen uskoo, että kansainväliset hakijat hakeutuvat yliopistoon vähemmän, jos he maksavat 1 500 euroa korkeampia maksuja. Laitinen ei pidä muutaman tuhannen euron hintaeroja isona tekijänä kilpailussa. Yliopisto ei odota lukukausimaksuille merkittävää tuottoa lyhyellä aikavälillä.
– Yleisen maksutason määritimme ensin kansainvälisen vertailumateriaalin perusteella. Tämän perusteella vertailimme koulutusohjelmia saman tason yliopistojen ohjelmiin.
Laitisen mukaan kalleimpia ovat “kova tiedekasvatus” -ohjelmat, kuten biotekniikka, 18 000 euroa. Laitinen väittää, että yliopisto-opetuksen hinnat eivät sisälly hinnoitteluun.
– Maksujen osalta ei ole tehty sisäistä kustannuslaskelmaa. Vertailuyliopistot ovat todennäköisesti laskeneet, mitä opettaminen maksaa. Siksi tämä vaihe ohitettiin katsauksessamme.
Helsingin yliopisto aikoo kaksinkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän vuoteen 2020 mennessä. Näistä opiskelijoista noin 70 prosenttia ei ole EU- tai ETA-maista.
“Siinä tulee myös melkoisia kuluja.”
Kaikki Aalto-yliopiston koulutusohjelmat hinnoitellaan samalla tavalla; maisteri- ja kandidaattiohjelmat kuitenkin vaihtelevat. Yliopiston oppimispalveluiden johtaja Eija Zitting kertoi, että päätöksiä tehtäessä otettiin huomioon muiden pohjoismaiden ja eurooppalaisten kumppanien hinnat. Maisteriohjelmat ovat 15 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi kansainvälisen liiketoiminnan kandidaatin tutkinnot maksavat 12 000 euroa vuodessa.
Zitting uskoo, että Aalto on hinnaltaan suhteellisen edullinen verrattuna muihin pohjoismaisiin korkeakouluihin. Myös hintoja verrattiin muihin suomalaisiin yliopistoihin.
– Tutkimuksen lopputulokset osoittavat, että suomalaiset yliopistot tekivät omat päätöksensä.
Zitting sanoo, että hakijoiden määrä todennäköisesti vähenee, kun maksut otetaan käyttöön. Aalto-yliopisto on varautunut hakemusten laskuun ja aikoo vastata siihen markkinoinnilla. Aalto-yliopisto ei odota saavansa maksuista selvää voittoa.
– Lyhyellä aikavälillä tulee joitain kustannuksia tukipalveluista, kuten tulostus- ja toimituskuluista. Zitting sanoo, että tavoitteena on tuottaa tuloja tulevaisuudessa.